Laitetaanko vuosimalli 2015 vai 1847?

Aiemmassa kirjoituksessani sivusin sitä, kuinka osittain armottoman googlettelun ja osittain puhtaan tuurin avulla onnistuin valitsemaan ensimmäiseksi höyläksi aloittelijalle hyvin sopivan mallin. Jos aiheeseen ei ole perehtynyt, saattaa herätä kysymys siitä onko erilaisissa partahöylissä oikeasti mitenkään merkittäviä eroja. Eroja on paljon, ja tänään pureudutaan niihin.

Jotta voisi ymmärtää homman pointin, täytyy kääntää hetkeksi katse menneisyyteen ja tutkailla mistä tähän ollaan tultu. Perinteinen, vaihtoteräinen safety razor-partahöylä suunniteltiin ja patentoitiin vuonna 1847 William S. Hensonin toimesta, joskin nimi ”safety razor” sai patenttinsa toisten suunnittelijoiden käsissä vasta Henson_William_01_edited.jpg1880. William Samuel Henson oli Amerikkaan muuttanut britti, monella tapaa melko erikoinen ja ehtivä kaveri. Hän kehitteli kunnianhimoisestimatkustajalentokonetta, aikakaudella jolloin oikein mitään ilmassa pysyvää ei oltu vielä saatu aikaiseksi. No, eipä se Williaminkaan ”Henson’s Aerial Steam Carriage” ilmassa pysynyt, ja lopulta Wrightin veljekset korjasivat ilmojen herruudessa potin kotiin.

Mutta Henson teki paljon muutakin. Hän kehitti sen partahöylän joka tänäkin päivänä jatkaa elämäänsä monen miehen parranajovälineenä. Ainoa suuri muutos joka Hensonin höylään on tehty, tapahtui 1901 Gilletten toimesta. Tuolloin Gillette paransi mallia lisäämällä siihen vaihtoterämahdollisuuden, kun alkuperäisessä Hensonin höylässä oli kiinteä terä.

On ehkä jonkun mielestä rohkeaa väittää että vuonna 1847 keksitty ja 1901 lopullisen muotonsa saanut partahöylä, vielä vanhemman partnerinsa partaveitsen kanssa, on edelleen parasta millä vuonna 2015 voi ajaa partansa. Ajatuksena se tuntuukin hieman absurdilta. Ostaisitko auton vuosimallia 1847?

Mitä siis pitäisi ottaa huomioon sitten kun safety razor siirtyy ostoslistalle ja moniteräjyrsin jätelavalle?

3-osainen Parker

Yleisin käytetty malli on kaksi- tai kolmiosainen safety razor. Varsia on eri pituisia, painoisia, muotoisia, värisiä niin

laajalla kirjolla, että valikoima riittää vaativammankin kuluttajan tarpeisiin. Yleisin rakenne siis pitää sisällään varren, pohjalevyn joka pitää sisällään kammaksi kutsutun osion, sekä päälliosan joiden väliin terä laitetaan.

Tuo ”kampa” on seuraava asia jota on syytä miettiä. Kuvassa näkyvä versio on suljettukampainen malli, ja tarjolla on myös avokampaisia malleja. Tämä on tärkeimpiä seikkoja jotka vaikuttavat terän ottavuuteen ja tarkkuuteen. Usein avokampaisella höylällä päästään tarkemmin ”iholle”, ja usein hyvä avokampainen höylä onkin lähimpänä partaveitsellä ajamista mitä partahöylällä voidaan saavuttaa. Avokampaista höylää ei kuitenkaan suositella aloittelijoille, sillä se vaatii varsin hyvin omaksutun tekniikan ja vakaan käden. Ilman niitä ihoärsytys ja haavat ovat melko todennäköisiä.

Joten, suljettukampainen höylä on alkuun melko varma valinta. Kuitenkin, kannattaa tehdä hieman tutkimustöitä valintansa kanssa, sillä suljettukampaisuus ei aina ole tae siitä etteikö höylä olisi aggressiviinen. Joissakin malleissa terä voi tulla hyvinkin paljon esille, ja siksi ajo voi olla jopa aggressiviisempi kuin monilla avokampaisilla höylillä. Mühle R89 on monien mielestä yksi parhaista höylistä aloittaa harrastus, ja sitä suosittelen itsekin. Nälkä kasvaa usein syödessä, ja niitä rajumpia malleja voi hyvin kokeilla sitten kun on päässyt parranajon tekniikkaan sisälle.

28.6.2015%20-%202.jpg

Kuvassa esimerkki siitä, kuinka erilaisia höyliä markkinoilla on. Vasemmalla Parker 99R, joka on suljettukampainen, yksiosainen butterfly-höylä. Se leikkaa hyvin miedosti, ja on siksi hyvä aloitushöylä. Keskellä on saman valmistajan 111B, joka on kolmeosainen, suljettukampainen höylä joka on varsin aggressiviinen. Se on aivan toiselta planeetalta veljeensä verrattuna, enkä suosittelisi ensimmäiseksi höyläksi. Oikeanpuoleinen höylä on Mühle R41, joka on avokampainen ja melkoisen aggressivinen partahöylä. Kokemuksen myötä tämä voi olla parhaita höyliä joita koskaan kokeilet, mutta ensimmäisenä höylänä se on todella haastava valinta.

Niinpä ei ole aivan yhdentekevää minkä höylän valitset. Malleja on paljon, ja jokaisessa on omat puolensa. Sekin puhuu omaa kieltään siitä, että on vaikeaa valita vain yhtä ja jäädä siihen. Kokeilunhalu nostaa päätään, ja vaihtelu virkistää.

Jos valinnan vaikeus yllättää, apua on tarjolla. Netti on pullollaan tietoa aiheesta, ja hyviä linkkejä olen koostanut listalle joka löytyy tuosta oikealta. Alalla on myös ammattitaitoisia kauppiaita, jotka auttavat mielellään löytämään juuri sinulle sopivat välineet. Ajomiehen kanssa juuri yhteistyön aloittanut Razor Master on yksi niistä.

Nyt ollaan sivuttu partahöylän historiaa (onko kukaan siellä enää hereillä?), otettu katsaus tarjolla oleviin malleihin, ja saatu ehkä jonkinnäköinen käsitys siitä minkälaisilla härpäkkeillä tämä homma pitäisi hoitaa. Sen verran on päästy testailemaan että homman miellyttävyys on totisesti tehnyt vaikutuksen. Tästä on hyvä jatkaa kohti sitä kuumaa perunaa, että onko tämä touhu oikeasti muka niin paljon parempaa kuin nykyaikaiset metodit?

Mainokset

One thought on “Laitetaanko vuosimalli 2015 vai 1847?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s