Partaterän alkulähteillä

Aiemmassa kirjoituksessani sivusin safety razor-tyyppisen partahöylän syntymää, ja kuinka keksijä-ilmailuinsinööri William S. Henson sen alunperin keksi. Termin ”safety razor” patentoivat myöhemmin Yhdysvalloissa saksalaistaustaiset Fredrik ja Otto Kampfe. Mutta kuitenkin tänä päivänä tutkaillessasi minkä tahansa kaupan kosmetiikkaosaston parranajotarjontaa, ei ainoassakaan höylässä eikä terässä lue Henson eikä Kampfe; niissä lukee Gillette. Kuka oikeastaan sitten oli herra Gillette, ja miksi kaikissa tuotteissa lukee hänen nimensä?

K.C. Gillette – sota partajouhista ja vapaasta maailmasta

King_Camp_GilletteKing Camp Gillette oli amerikkalainen liikemies, joka ei keksinyt partahöylää, eikä liioin partaterää, mutta mullisti omalla suunnitelmallaan molemmat siten että yhä tänä päivänä me klassiseen parranajoon vihkiytyneet höylän käyttäjät käytämme hänen aikoja sitten rauennutta patenttiaan. King Gillette jalosti partahöylän yleisesti tunnettuun kolmiosaiseen muotoon, ja mikä tärkeintä – kehitti ohuen metallisen partaterän. Hensonin ja Kampfen höylissä oli vain toiselta reunaltaan leikkaavat, taotut partaterät, jotka piti terottaa ja stropata samaan tapaan kuten partaveitset. Gilletten idea oli tehdä teristä kulutustavaraa, kertakäyttökamaa jossa King näki suurten voittomarginaalien mahdollisuuden.

US_Patent_7751341900-luvun alussa Gilletten keksinnön toteuttamisessa oli omat haasteensa. Oli hankalaa saada tuotettua halutun kaltaisia ja riittävän teräviä teriä ohuesta, halvasta teräksestä. Lopulta se kuitenkin onnistui, ja King Gillette sai tuotannon alkuun vuonna 1903. Ensimmäisenä vuonna myytiin 51 höylää ja 168 terää. Toisena vuonna jo 90,884 höylää ja 123,648 terää.

Varsinainen lottovoitto King Gillettelle oli kuitenkin ensimmäinen maailmansota. Useat teollisuudenalat hyötyvät sodista, ja niin hyötyi myös Gillette, joka pääsi sopimukseen Yhdysvaltain armeijan kanssa sotilaiden parranajovälineiden toimittamisesta. Gillette toimitti sotilaille 3,5 miljoonaa höylää ja 32 miljoonaa terää, Yhdysvaltain armeijan laskuun. Sotilaat saivat sodan päätyttyä pitää höylät, ja niinpä Gillettellä oli käsissään tuottoisan diilin lisäksi sodan jälkeiset valmiit miljoonamarkkinat. Miljoonia sotilaita, rintamalla selkärankaan iskostunut parranajorituaali ja läpi sodan palvellut luottohöylä johon sopi ainoastaan K.C. Gilletten terä. Nerokasta.

Loss Leader

Gillettestä puhutaan usein virheellisesti niin sanotun ”loss leader”-hinnoittelumallin keksijänä. Loss leader on taloustermi, joka kuvaa vielä tänäkin päivänä etenkin parranajobisneksessä vallalla olevaa mallia, jossa itse partahöylä myydään tappiolla, jolloin ulosmyyntihinta saadaan painettua alas ja siten kasvatettua myynnin volyymia. Voitot kerätään vasta myymällä teriä jo hankittuun höylään, johon muiden terät eivät käy. Todellisuudessa Loss leader-mallin keksivät itse asiassa Gilletten kilpailijat, ja Gillette lähti siihen mukaan vasta omien patenttiensa rauettua, mutta loppu on historiaa, joka täyttää tämänkin päivän markettien hyllyt. King Gillette itse ehti rikastua, mutta myös ajautui konkurssin partaalle 30-luvun suuren laman koittaessa. Gillette-yhtiö myytiin Procter & Gamble-konsernille vuonna 2005 käsittämättömään 37 miljardin dollarin hintaan. Kauppahinta kertoo omaa kieltään toiminnan eittämättömästä kannattavuudesta.

Miksi siis pitkän historian omaava Gillette on kirosana niin monen perinteisen parranajon ystävän silmissä?

Kyse on väistämättä ja kiertelemättä siitä, että on luotu yksi parranajon malli jota vie eteenpäin Procter & Gamble, ja jota sitten muut valmistajat kopioivat perässä. Höylämalleja virtaviivaistetaan, terien määrää ja liikkuvia niveliä lisätään. Miehellä on valittavanaan pari-kolme samankaltaista mallia, ja muutamia purkkipartavaahtoja tai -geelejä. Touhun mukavuus on aika kyseenalaista, hinnat huitelevat pilvissä ja valinnanvaraa ei yksinkertaisesti ole. Klassisen parranajon harjoittajalla taasen on maailma avoinna; höylän tai veitsen, partaterän, parranajosaippuan ja muiden tuotteiden kirjo on tänä päivänä valtava ja kasvaa koko ajan. Jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen parhaiten sopivat tuotteet, ja nauttia kokeiluista niitä etsiessä.

Miksi K.C. Gilletten keksimä alkuperäinen partaterä ei sitten kuollut pois? Kuinka se selvisi moniterähöylien IMG_6284maihinnoususta?

Syynä oli taas kerran hinta. Suurten tuloerojen maissa asuvilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut varaa ostaa järjettömän
hintaisia teräpaketteja. Niinpä perinteisten partaterien valmistus on porskuttanut kaikki vuodet täysin voimissaan esimerkiksi Venäjällä, Pakistanissa ja Intiassa, jossa safety razor on ollut ykköstyökalu trendeistä riippumatta. Nyttemmin partateriä valmistetaan myös muun muassa Japanissa ja Saksassa. Vaihtoehtojen määrä alkaa olla valtava, ja se on jokaisen parranajajan etu.

Asia, jota kokeilematta on vaikea ymmärtää on partaterän suuri merkitys ajon mukavuudessa ja sujuvuudessa. Lähtökohtaisesti kun kuitenkin on kyse hyvinkin identtisen näköisistä esineistä. Eroavaisuudet ovat kuitenkin häkellyttävän suuria. Terävyyksissä on eroja (ja terävin ei välttämättä aina ole paras!), pehmeä- ja karkea-ajoisia, erilaisia pinnoitteita…. Lista on pitkä.

Tässä on taas yksi klassisen parranajon aloittamisen hauskuuksista; jokaisen on partasaippuoiden tapaan etsittävä itselleen myös ne sopivimmat ja mieluisimmat terät. Se joka sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle lainkaan. Kokeilemalla löytää ja oppii.

Niinpä Ajomies ei suosittele nyt, eikä tule suosittelemaan jatkossakaan yleispätevästi kaikille sopivia partateriä. Paras neuvo jonka voin aloittavalle höylämiehelle antaa, on hankkia aloitussettiin mahdollisimman laaja valikoima eri teriä. Monet nettikaupat ovatkin ottaneet tästä ajatuksesta kopin, ja myyvät erityisesti alkukokeiluihin suunnattuja terävalikoimia. Kokeile avoimin mielin. Terät ovat halpoja, joten niiden testaaminen ei kukkarolle käy.

Epilogi

Yksi aikamme paradokseista on se, että me klassiseen parranajoon hurahtaneet miehet puhumme usein kovin kärkkääseen sävyyn Gilletten tuotteista ja asemasta markkinoilla – ja kuitenkin käytämme teriä jotka nimenomaan King Camp Gillette 1900-luvun alussa luonnosteli, kehitti ja patentoi. Kehitys on johtanut kuitenkin suuntaan, johon moni on tyytymätön. Siksi on suorastaan riemastuttavaa että meillä on vapaus sanoa marketin hyllyllä ei, ja valita toisin. On vapaus mennä ajassa taaksepäin, palata aikaan jolloin laivat olivat puuta ja miehet ajoivat partansa kuten herrasmiehen kuuluu.

Shave like your grandpa.

IMG_6279

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s