Fiilistelyn hulluus ja ihanuus

Elämä heittelee, nostattaa aallokkoa myrskyyn saakka rauhoittuakseen taas aurinkoiseksi peilityveneksi. Niin on Ajomiestäkin elämän polut vieneet että aikaa on pitänyt oikein astalon kanssa kammeta sieltä mistä sitä mitenkään vain saisi irroitettua, ja niinpä blogi on ollut telakalla lepuuttelemassa ja haistelemassa uusia tuulia. Nyt on kuitenkin myrkkymaalit sudittu veneen pohjaan ja on aika tyrkätä tämä kiulu takaisin ulapalle.

Tässä kirjoitustauon aikana olen mietiskellyt omaa ja muiden kaltaisteni miesten hurahtamista klassiseen parranajoon. Kasvu tuntuu olevan tasaista, jopa kiihtyvää, ja erityisen kiihtyväksi on muodostunut herrasmiesten harrastuneisuuden taso. Asioista ollaan perillä, tietotaitoa löytyy ja välineistön määrä alkaa hirvittää jo muitakin kuin sitä vaimoa tai tyttöystävää joka hiljalleen huomaa menettäneensä kylpyhuoneen hallinnan.

Vaikka kuinka toistaisin itseäni, sanon silti taas kerran ettei klassisessa parranajossa ole kysymys yksinomaan paremmasta parranajosta. Okei, myönnettäköön; jollekin saattaa ollakin. Mutta kun katselee Parranajajat– yhteisön sivua Facebookissa tai saman porukan keskustelufoorumia, täsmentyy ajatuksenjuoksu erilaisille poluille.  Veitsiä, höyliä, parranajosaippuoita ja aftershaveja kertyy yhä useammalle ukolle siihen malliin ettei touhua voi kirkkain silmin perustella järjellä. Ei Uula tarvitsisi enää yhtään veistä, eikä Aamuajo enää ensimmäistäkään saippuaa, mutta silti me kaikki niitä haalimme. Tarpeesta tässä ei niinkään ole kysymys. Ja toisaalta, missä miesten harrastuksessa olisi? Kuka oikeasti tarvitsee Harley-Davidsonin?

Klassiseen parranajoon hurahtanut mies on yhdeksässä tapauksessa kymmenestä fiilistelijä. Jos sitä ei jo ennestään ole, ajan myötä siihen kasvaa ja muotoutuu.

Tuoksumuisti on jännä juttu. Itselleni se on tässä harrastuksessa yksi fiilistelyn kulmakiviä. Ajosaippuoiden ja after shavejen tuoksut ovat minulle se iso juttu. Tuoksu saattaa viedä sinut sekunnin murto-osassa jonnekin muualle, tuoda pintaan elävääkin elävämmän muiston jostain elämänvaiheesta. Vastaleikatun ruohon tuoksu saattaa viedä johonkin lapsuuden kesiin, siinä missä joku hajuvesi saattaa tuoda elävän muiston jostain jo unohtuneesta ihmisestä. Tai sitten tuoksumuisti saattaa kuljettaa sinut hetkeksi maailman toiselle puolen, kuten minulle kävi erään tuotteen myötä.

wpid-20150308143821.jpgVaimoni ja minä purjehdimme avioliiton auvoisaan satamaan ystävänpäivänä 2015. Muutama viikko sen jälkeen otimme meille niin harvinaista omaa aikaa lastemme isovanhempien suosiollisella avustuksella, ja suunnistimme häämatkalle viikoksi Meksikoon, Karibianmeren lämpimään syleilyyn. Pienten lasten kanssa yhteinen parisuhdeaika on kortilla, joten olimme satsanneet häämatkallamme totaaliseen rentoutumiseen. Niinpä olimme valinneet Mayojen asuinmailta, Jukatanin niemimaalta rannalla sijaitsevan viiden tähden all inclusive-paikan jossa saisimme vain ottaa iisisti ja keskittyä toisiimme.

wpid-20150308143536.jpg

wpid-20150309183126.jpg
Ensimmäisenä aamuna suunnistimme aamiaisen jälkeen rannalle, jossa meidät otti vastaan porottavan auringonpaisteen ja pehmeän Karibianmeren tuulen lisäksi myös varsin täydellisesti varusteltu rantabaari, jossa kaiken lisäksi oli pöytiin…. tai siis aurinkotuoleihin tarjoilu. Leuka loksahti kun Angel-niminen herrasmies tuli kyselemään juomatoiveitamme ja kiikutti jäisen helmeilevät Piña Coladat meille alta aikayksikön.

Niitä tulikin sitten sen viikon aikana nautittua yksi jos toinenkin. Klassiset Karibianmeren maut; rommi, ananas ja kookos syöpyivät tajuntaan ikiajoiksi.
Sen upean viikon muistot räjähtivät tajuntaani sillä samaisella nanosekunnilla kun avasin Vapaaherralta saamani RazoRockin Caribbean Holiday-parranajosaippuan. Siinä hetkessä makasin taas aurinkotuolissa, pehmeän merituulen hyväillessä minua ja vastavihittyä vaimoani, käsissämme Angelin tarjoilemat jääkylmät Piña Coladat. Tuoksumuisto vyöryi vastustamattomasti päälle, niin totaalisen autenttinen tuoksu Caribbean Holiday on. Tuoksumaailma ei ole parranajosaippualle millään tapaa tyypillinen, joten elävän tuoksumuiston ja sen herättämän nostalgisoinnin lisäksi tuoksu on aidosti erilainen ja virkistävä.

20160210_194239 (1)

Jokainen Ajomiehen juttuja lukenut tietää, että pidän RazoRockin tuotteista – eikä Caribbean Holiday tee poikkeusta sääntöön. Saippua on erinomainen, ja hinta-laatusuhde tuttuun tapaan mainio.

Tämä saippua ei kuitenkaan kirvoittanut minua tekemään siitä sen syväluotaavampaa tuotearviota. Pääosassa oli fiilistely. Mahtava saippua, jonka uskomaton tuoksu vei minut ajatusmatkalle kauas pois, upeaan hetkeen elämässä. Se sai katselemaan lomakuvia ja viipyilemään niissä, mietiskelemään tuon reissun tapahtumia ja retkiä. Se teki paljon enemmän kuin parranajosaippuan tulee tehdä. Saippuan kuuluu suojata ja liukastaa. Mahdollisesti myös tuoksua hyvälle. Tämä saippua oli minulle miljoona kertaa enemmän kuin osiensa summa. Sinulle se ei ehkä sitä ole, sikäli subjektiivisista asioista on kyse.

IMG_6702Ja siinäpä onkin homman ydin niin monelle miehelle jotka fiilistelyn kryptiseen taiteenlajiin lähtevät kallistumaan. Vanhoja veitsiä keräilevät ja kunnostavat miehet fiilistelevät veistensä tarinoita, niiden historiaa ja jo edeltämme menneitä käyttäjiä; Mitä veitset ovat nähneet, mitä kokeneet ja missä päin maailmaa ne ovat kulkeneet. Vanhalle veitselle tai höylälle voi taitavissa käsissä antaa uuden elämän. Jatkaa sen kunniakasta historiaa eräänlaisena hatunnostona edellisille sukupolville ja heidän parranajotottumuksilleen.
IMG_6991Ajoaineiden hamstraaminen painii samassa sarjassa. Historian siivet eivät toki saippuoiden kanssa havise, mutta juuri eri tuoksujen kanssa kikkailu, vaihtelun virkistävät vaikutukset ja massiivinen saippua- ja aftershave-rotaatio tuo mahdollisuudet ihan poskettomaan fiilistelyyn.

Jotkut väittävät suomalaista miestä tunnelukossa olevaksi jöröttäjäksi, joista ei tunnetta saa kaivamallakaan. Niin väittävä ei voisi olla enempää väärässä. Jos et ole klassisten parranajajien nettiyhteisöihin jo tutustunut, tee se nyt. Sitä intohimon paloa ja harrastamisen riemua joka niistä välittyy, on vaikea sanoin kuvailla.

Fiilistelyn ja klassisen parranajon asialla,

Ajomies

3 vastausta artikkeliin “Fiilistelyn hulluus ja ihanuus

  1. Päivitysilmoitus: Pyhiinvaellus Lontooseen

Jätä kommentti