Pyhiinvaellus Lontooseen

20160730_122002

Klassiseen parranajoon vihkityneitä verkko- ja kivijalkakauppoja on alkanut syntyä kotimaan kamaralle viime vuosina siinä määrin, että suomalaisella harrastajalla on jo hyvän aikaa ollut melkoisen hyvät oltavat. Vielä muutama vuosi takaperin tilanne oli hieman toinen, ja varsinkin yhtään erikoisempaa ja harvinaisempaa tavaraa hamstratakseen joutui usein turvautumaan ulkomaisten verkkokauppojen tarjontaan. Tänä päivänä valikoimat ja saatavuus ovat melko huikeita kotimaisilla yrittäjillämme, kuten myös palveluasenne sekä toimitusten sujuvuus. Klassisen parranajon harrastaja voi siis varsin pitkälle nykypäivänä nojata kotimaisten yrittäjien tarjontaan, ja se on ilahduttava tilanne josta Ajomiehen lämmin kiitos asiaan ihailtavasti vihkiytyneille kauppiaillemme.

Aika ajoin sitä juurevinkin henkilö kuitenkin joutuu syystä tai toisesta karistamaan kotimaan pölyt jaloistaan ja suuntaamaan kohti suurta maailmaa. Niin kävi Ajomiehellekin, joka viime kesänä suunnisti parempine puoliskoineen kohti Britteinsaaria, tarkemmassa tähtäimessään Yhdistyneiden Kuningaskuntien pääkaupunki, tarunhohtoinen Lontoo. Sieltä tulisi löytymään klassisen parranajon Graalin malja, Ajomiehen pyhiinvaelluksen kohde.

Miksi Lontoo?

20160730_134818

Lontoo on klassisen parranajon ystävälle unelmakohde monellakin tapaa. Kaupungissa on häkellyttävän pitkät perinteet omaavia kauppiaita ja tuotevalmistajia jotka ovat olleet alalla jopa 1700-luvulta lähtien. Brittiläisiä valmistajia tuntuu yhdistävän pitkän historian lisäksi (tai ehkä juuri siksi) lähes rikkumaton tyylitaju, joka äärimmäisen hillityn tyylikkäällä estetiikallaan ja maagisen lumoavilla tuoksuillaan valloittaa miehen kuin miehen.

Minne mennä? Ja miten?

20160730_162512
Jermyn Street

Lontoo on valtava kaupunki, ja vaikka etenkin metrolla matkaa taittaa mukavasti, kertyy käveltyjä kilometrejä turistireissulla päivän mittaan melkoisesti. Kierrettyäni jalat rakoilla vaimon vanavedessä Oxford Streetin kahdeksan miljoonaa vaatekauppaa nöyrän kuuliaisena, sain hallituksen puheenjohtajalta luvan poistua muodosta ja karata omille teilleni. Tilaisuuden koitettua Ajomiehen sotasuunnitelma oli ennalta laadittu ja kristallinkirkas.

Märkäajajan kultainen kaupunginosa löytyy St. Jamesin alueelta. Se on tavallista Lontoon turistireissua ajatellen todella passelissa sijannissa, Buckinghamin palatsipuiston takana ja Piccadilly Circuksen läheisyydessä. Nämä ovat Lontoon nähtävyyksien peruskauraa joita ainakin ensikertalainen aina koluaa läpi, joten näistä poikkeaa kepeästi St. Jamesin paratiisiin ruokkimaan sieluaan, tukkimaan tuliaislaukkua ja keventämään kukkaroaan. Jos jalat on nähtävyyksiä tutkiessa talsittu jo rakoille eikä kävely houkuttele, on  lähin metroasema Green Park, jonne kulkevat Jubilee-, Piccadilly-, ja Victoria-linjojen metrojunat. Varsin lähellä on myös Piccadilly Circuksen asema, jonne kulkevat Piccadilly- ja Bakerloo-linjojen junat. Ensikertalaiselle metroilijalle suosittelen Oyster Card-matkakorttia, jolle on näppärä ladata ytyä sen verran kuin omalla reissullaan katsoo tarvitsevansa.

Mitä siellä on?

Vaikka ei edes olisi kiinnostunut klassisesta parranajosta, on St. James melkoisen miellyttävä ja tunnelmallinen kaupunginosa. Siellä on toinen toistaan tyylikkäämpiä herrasmiesten vaateliikkeitä, sikarikauppoja, tyrmääviä luksusliikkeitä ja – tietenkin kun Lontoossa ollaan – upeita pubeja. Mutta asiat tärkeysjärjestykseen!

Geo F. Trumper, 1 Duke of York St.

20160730_162004.jpg

Ensimmäisenä omalle kulkureitilleni osui Duke of York Streetillä sijaitseva Geo. F. Trumper. George Trumper perusti ensimmäisen liikkeensä 1800-luvun lopulla Mayfairin kaupunginosaan jokunen kilometri tästä lokaatiosta luoteeseen. Alkuperäinen liike on yhä siellä, ja sinne on Green Parkin asemalta myös yhtä lailla maltillinen kävelymatka. Tämä on kuitenkin Georgen toinen liike joka osui omaan reittisuunnitelmaani sujuvammin, ja äimisteltyäni tätä komeaa näkyä aikani rohkaistuin astumaan sisään.

shop_curzon_inside_largeKun ovi aukeaa, nuutuneen parranajoturistin aistit räjähtävät ylikierroksille siitä kaikesta mitä vastassa odottaa. Uskomaton tuoksumaailma maalailee perustukset sille kaikelle kauneudelle ja tinkimättömälle klassiselle tyylikkyydelle joka on pienenpientä yksityiskohtaa myöten täysin virheetön. Vastassa on mahonkikaappia, lasivitriiniä, viiksekkäitä myyjiä harmaissa liivipuvuissa. On täyden palvelun herrrasmiesten parturi, luonnistuu manikyyrit, pedikyyrit ja varmaan giniryypynkin saa halutessaan. Ja kun alat toipumaan tästä luksustulvasta, alat havaitsemaan myyntiartikkeleja; nämä vitriinit ovat täynnä partasuteja, parranajosaippuoita, partavesiä, tuoksuja, nahkalaukkuja, koteloita, ylellisyystarvikkeita, kävelykeppejä ja mitä tahansa mitä viktoriaanisen ajan yläluokkainen herrasmies saattaa koskaan elämässään keksiä tarvitsevansa. Kohta havahdut siihen ettet itse asiassa todellakaan olekaan viktoriaanisella ajalla, ja vielä vähemmän brittiläinen yläluokkainen herrasmies, mutta korkealta et putoa, sillä siinä määrin ilahduttava elämys Geo. F. Trumperin upea liike on. Typertyneenä kaikesta näkemästäni valuin määrittelemättömän ajan jälkeen ulos liikkeestä vailla ostoksia.

Taylor of Old Bond Street, 74 Jermyn Street

20160730_162718

Trumperin syleilystä typertyneenä harhailin pitkin Jermyn Streetiä kohti seuraavaa pyhiinvaelluskohdettani. Se oli Taylor of Old Bond Street. Vastassa odotti uskomattoman tyylikäs julkisivu, tummaa puuta ja lasia, ikkunat täynnä saippuoita, ajovoiteita ja keskisuuren mäyräpopulaation verran partasuteja. Odotukset oli nyt kalibroitu kohdilleen Geo. F. Trumperin typerryttävän ensikosketuksen myötä, joten oli jännittävää päästä tutustumaan TOBS:n maailmaan.

Jeremiah Taylor perusti liikkeensä kuningatar Viktorian valtakaudella, vuonna 1854. Ensimmäinen liike sijaitsi vanhalla Bond Streetillä, myöskin lähistöllä Mayfairissä. Jeremiah’n poika Sidney jatkoi isänsä työtä, ja avasi tämän lippulaivaliikkeen St. Jamesiin.

Vastassa oli ehkä vieläkin mykistävämpi tuoksumaailma. Ajatustasolla kaikkien näiden tuoksujen yhdistelmä kuulostaa aistit lamauttavalta riitasoinnulta, mutta jollain käsittämättömällä tavalla nämä tyylikkäät, hienostuneet ja maltilliset tuoksut soivat yhteen sellaisella harmonialla ettei siitä tuoksujen sinfoniasta haluaisi koskaan pois kun sinne kerran on päässyt. Otin aikaa, tuoksuttelin, ja nautin hetkestä.

Taylor of Bond Streetin liike on yhtä lailla upea. Astelet punaisella matolla kattokruunujen loisteessa, ihastelet toinen toistaan upeampia tuotteita mahonkia ja lasia pullistelevilla hyllyillä. Järjetön määrä saippuaa, voidetta, partasutia, veitseä, höylää ja ties mitä. Liikkeen takatilassa on täyden palvelun herrasmiesten parturiliike muutamalla asiakaspaikalla.

Minua tuli palvelemaan tinkimättömän tyylikäs, liivipukuinen vanhempi herrasmies. Hänen tiedustellessaan etsinkö jotain tiettyä, en osannut vastata kuin että mitään en todellisuudessa tarvitse mutta liikkeenne on niin upea että voisin ottaa kaiken. Mies naurahti, kertoi että on ilo kuulla tuollaista palautetta ja sanoi auttavansa mielellään jos apua kaipaisin. Keskityin lähinnä ihailemaan liikettä, ja lopulta mukaan valikoitui seetrin ja kookoksen tuoksuiset parranajovoiteet. Mitä kohteliain ja iloisin kassaneiti tiedusteli olenko ensimmäistä kertaa käymässä, tunnustin olevani. Kysymys tosin oli vain kohtelias muodollisuus, todellisuudessa neiti lienee lukenut ensikertalaisuuteni typertyneiltä kasvoiltani ja punaista lattiamattoa laahaavasta leuastani jo astuessani sisään. Kerroin olevani pahemman kerran lajiin hurahtanut parranajohöyrypää Suomesta, ja kehaisin liikettä hänellekin. Kassaneiti ilahtui tiedosta, ja huomautti että olenkin sattumalta täsmälleen oikeaan aikaan liikkeellä, heillä ei näet ole koskaan ennen ollut alennuksia tuotteista mutta juuri tänään oli näistä nimenomaisista parranajovoiteista 30 prosentin alennus. Kiitin lämpimästi hyvästä palvelusta, ja poistuin hyvin tyytyväisenä. Totuuden nimissä olisin varmaan ostanut täältä 30 prosentin lisähintaankin melkein mitä tahansa.

D.R. Harris & Co. Ltd. , 29 St. James’s Street

20160730_163857.jpg

Viimeisenä pyhiinvaelluskohteenani oli D.R. Harrisin liike, joka avattiin St. James’s Streetille jo 1790. Jotain on tehty todella hyvin ja oikein silloin kun parranajosaippuaa myydään samalla kadulla vielä yli 220 vuotta myöhemminkin. Siispä sisään.

D.R. Harrisin liike on avara, valoisa ja kaunis. Tinkimättömän tyylipuhtaasti kaarevat, korkeat mahonkihyllyt reunustivat liikettä pursuen upeita tuotteita. Myyntitiskiä koristivat lukemattomat partahöylät ja -veitset, sekä tyylikkäät herrasmiehen tarvikkeet aina kynsisaksista partaharjaan ja kaikkea siltä väliltä.

Tuoksut olivat jälleen kerran jotain aivan ylimaallista. Jos joku on joskus tuoksuttanut Harrisin Windsoria, Arlingtonia tai Marlboroughia, osaa ehkä kalpean aavistuksen kuvitella niistä sfääreistä minne noustaan kun mahonkisten hyllyjen tuhannet saippuapalikat laulavat hajureseptoreihisi sellaisen kaanonin ettei sen ääreltä haluaisi poistua koskaan.

20160730_165442Harrisin tuotteet ovat todella tyylikkäitä. Saippuat ovat puukulhoissa, tuotteiden designkieli ja hillitty estetiikka on mahdottoman miellyttävää. Harrisin myyjättäret olivat olemukseltaan ja pukeutumiseltaan ehkä hieman tavanomaisempia kuin aiempien liikkeiden, ja vaikka asiakaspalvelu olikin ensiluokkaista, ei ehkä Trumperin ja TOBS:n kaltainen virheetön tyylikkyys välittynyt siltä osin täydessä mitassaan.

20160730_165401

Aivan poikkeuksellisen erinomainen asia oli saippuahyllyjen päädyssä ollut, sekin viktoriaanisen tyylikäs, lavuaari. Lavuaarin ääressä oli useita erilaisia partasuteja, ja kaikista saippuoista sekä parranajovoiteista oli vapaasti kokeiltavissa olevat kokeilupurkit. Kaikkia tuotteita sai siis koevaahdottaa ja tuoksutella ja testailla niin paljon kuin sielu sieti. Tämä oli aivan verraton testipenkki, jonka soisi muillekin otettavaksi käyttöön. Kotoa löytyi jo Arlingtonia ja Marlboroughta, joten ostin Windsor-saippuaa kotiinviemisiksi sötköteltyäni mahtavia vaahdotuskokeiluita lavuaarin ääressä aikani.

Poistuin tyytyväisenä Harrisilta, ja vaikka olin alunperin ajatellut lopettaa pyhiinvaellukseni parin korttelin päähän Truefitt And Hill:n liikkeeseen (71 St. James’s Street), päätin kuitenkin tässä vaiheessa saattaa pyhiinvaellukseni onnelliseen päätökseensä ja suuntasin lähimpään pubiin reflektoimaan kokemaani.

Mitä pyhiinvaelluksesta jäi käteen?

20160730_170746

Kun pubinpitäjä täytti tuoppini ja pääsin laskemaan ostoskassini käsistäni, oli rauhaisa hetki mietiskellä äsken koettua. Vaikka sainkin pidettyä ostokseni maltillisina,  jäi tältä pyhiinvaellukselta käteen paljon enemmän kuin pari pientä kassillista parranajotuotteita. Muutaman vuoden klassisen parranajon parissa pyörineelle intoilijalle Lontoo oli likipitäen paratiisi. Tällaisia herrasmiesparranajajan paratiiseja ei näin keskittymänomaisesti ole maailmassa montaa. Brittien vahvat ja pitkät perinteet tässä lajissa ovat kantaneet satoja vuosia aina tähän päivään asti, ja siinä on jotain uskomattoman viehättävää.

En voi liikaa korostaa sitä, miltä tuntuu ensimmäistä kertaa astua tämänkaltaiseen liikkeeseen sisälle. Mahonkiset kaapit, valaistut lasivitriinit, liivipukuiset herrasmiehet palvelemassa, viktoriaanisen ajan herraskainen tunnelma… Ja se tuoksu. Tiedän toistavani itseäni kappaleesta toiseen tämän tuoksumaailman ylistyksessä, mutta kun se vain on jotakin maagista mitä parhainkaan sanaseppä, saati sanankäytöltään vaatimaton härmäläinen parranajobloggari ei pysty kaikkien superlatiivien ja adjektiivien kätköistä teille, rakkaat lukijat, alkuunkaan avaamaan. Se on jotain tämän harrastuksen syvimpään ytimeen vetoavaa. Se on sitä äärimmäistä, kauneinta fiilistelyä, josta aiemmin kirjoitin. Vuosisatojen takaiset perinteet pulppuavat pintaan näissä liikkeissä. Mitä kaikkea nämäkin liikkeet ovat vuosisatojen vieriessä nähneet, mitä nämä perheyritykset ovat sukupolvelta toiseen kokeneet? Ja mitä on tehdä tuote, luoda brändi, joka kukoistaa vielä 220 vuoden kuluttua. Käsittämätön ajatus.

Kun Michelin-oppaan ravintola-arvostelijat tekevät työtään, he arvioivat parhaat ravintolat tähtiluokitukseen. Yhden tähden ravintola on erinomainen omassa luokassaan, kahden tähden paikka ansaitsee jo muutoksen tekemiisi reittisuunnitelmiin. Kolme tähteä ansaitsee vain paikka, joka on niin hyvä että pelkästään sen takia kannattaa matkustaa paikalle. Ajomiehelle St. Jamesin pyhiinvaellus oli kolmen tähden reissu.

20160730_133810

20160730_13550520160730_130722

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s